www.luther.de
de en
nl hu
es fi

Legendoja ja anekdootteja Lutherista
Tietoa Lutherin ajasta
Lutherin elämä
Syntymä, lapsuus, kouluaika
Munkki ja professori
Teesien naulaaminen ja sen seuraukset
Luther kirkonkiroukseen
Luther Wormsin valtiopäivillä
Luther Wartburgin linnassa
Takaisin Wittenbergiin, talonpoikaissota
Naimisiin Katharina von Boran kanssa
Viimeiset vuodet ja kuolema
Tietoa Lutherin lähipiiristä
Tapahtumat, kirjallisuus, internet

Lutherin häät Katharina von Boran kanssa (1525)

Katharina von Bora

13. kesäkuuta 1525 Luther meni naimisiin entisen nunnan Katharina von Boran kanssa. Katharina oli kahta vuotta aiemmin paennut Nimbschenin luostarista Grimmasta ja löytänyt sittemmin turvapaikan Wittenbergistä. Entinen munkki solmi avioliiton kuusitoista vuotta nuoremman Katharinan kanssa, vaikka monet ystävät vastustivat sitä ja ennustivat sen tuhoavan koko uskonpuhdistusliikkeen. Esimerkiksi Philipp Melachthon puhui "onnettomasta tapauksesta". Lutherin ystävä ei aluksi tiennyt Lutherin aikeista, eikä häntä myöskään kutsuttu häihin.

Katharina huolehti siitä lähtien yhteisestä kodista ja ennen kaikkea sen taloudesta, josta tohtori Luther ei, näin kerrotaan, pystynyt huolehtimaan. Nuori vaimo osoittautui hyväksi kotirouvaksi ja puutarhuriksi.

Lutherin kodissa asui vaimon ja kuuden lapsen lisäksi myös eräs Katharinan sukulainen ja vuodesta 1529 Lutherin sisaren kuusi lasta. Kodin taloutta kasvattaakseen Luther majoitti taloonsa myös opiskelijoita.

Lutherin perhe-elämää kuvaavat hyvin reformaattorin lukuisat pöytäpuheet, joissa Lutherin kieli ja kansanläheisyys tulevat selkeästi esille.


Lisää Katharina von Borasta

Wittenbergissä ajankohtaista: Wittenbergin juhla - "Lutherin häät"


Lutherin toiminta vuodesta 1525 eteenpäin

Luther jatkoi seuraavina vuosina kirkollisten ja kunnallisten uudistustensa toteuttamista. Hän sai myös vaaliruhtinaan toteuttamaan eräitä toimenpiteitä uskonpuhdistuksen varmistamiseksi, näin esimerkiksi papiston palkkauksen järjestäminen.
Jumalanpalvelusuudistuksesta mainittakoon, että ehtoollista ruvettiin taas jakamaan molemmissa muodoissa (sekä leipä että viini).

Tuona aikana Luther teki myös tarkastusmatkojaan, joilla hän antoi lausuntoja pappien työstä ja laatimansa jumalanpalvelusuudistuksen toteuttamisesta. Erään tällaisen matkan jälkeen vuonna 1528 Philipp Melanchthon kirjoitti ohjekirjasen "Ohjeita Saksin vaaliruhtinaskunnassa pappeintarkastuksia suorittaville".

Kirkkojärjestyksen lisäksi syntyivät kastekirja ja vihkikirja sekä 1529 Vähä ja Iso katekismus.

Luther oli aina kiinnostunut laulamisesta ("Ken laulaa, rukoilee kaksinkertaisesti."). Häneltä on peräisin ns. Klugin virsikirja sekä kuuluisa vuonna 1527 syntynyt koraali "Jumala ompi linnamme".


Ensimmäisiä painoksia käännetystä koko Raamatusta Vuonna 1534 ilmestyi Lutherin kääntämä koko Raamattu. Vuonna 1522 oli ilmestynyt Uuden Testamentin käännös. Vanhaa Testamenttia Luther oli kääntänyt muun muassa 1530 oleskellessaan Coburgin linnassa (Lisää Coburgin linnasta - ulkopuolinen linkki).


Uskonpuhdistus ja valtakunnan politiikka

Speyerin ensimmäisillä valtiopäivillä vuonna 1526 annettiin ensimmäistä kertaa protestanteille mahdollisuus toteuttaa uskonpuhdistusta laillisesti. Ruhtinaat saivat vallan päättää, miten pitkälle he sallivat uudistusten maassaan menevän.

Vaikka Augsburgin valtiopäivät lopulta kielsivät kaikki uudistukset, reformaattorit saivat siellä kuitenkin tilaisuuden esittää Melanchthonin laatiman "Augsburgin tunnustuksen ("Confessio Augustana"). Tämä oli suuri menestys. Teoksessa uskonpuhdistajat esittivät seikkaperäisesti uskonkäsityksensä.

Luther itse ei lainsuojattomana näyttäytynyt valtiopäivillä. Hänen sijaisensa, ennen kaikkea Melachthon piti hänet kuitenkin kaikesta ajan tasalla. Luther oleskeli tänä aikana Coburgin linnassa.

Vastatoimenpiteenä valtiopäivien anti-reformatorisille julistuksille protestanttiset valtakunnansäädyt perustivat vuonna 1530 "Schmalkaldenin liiton", puolustusliiton katolisia maita vastaan.

Luther vastusti kaikkea väkivaltaista toimintaa ja sai vuonna 1528 estettyä peräänantamattomalla toiminnallaan yhden kapinan. Schmalkaldenin sotaa (1546/47) hän ei kuitenkaan pystynyt estämään (-> Uskonpuhdistus ja politiikka Lutherin kuoleman (1546) jälkeen).

Copyright (c) KDG Wittenberg 1997, 2001
Copyright (c) KDG Wittenberg 1997, 2001

Webmaster (2002-06-03).